HUOM! VENNY - KOULUTUS KAIKILLE KIINNOSTUNEILLE KEVÄÄLLÄ JOENSUUSSA :
Aika ja paikka: kesk. 27. 3. 2024, klo 12.00 - 17.00, Joensuun tiedepuisto, ISLO, luentosali 2 ILMOITTAUTUMINEN: https://www.lukijose.fi/venny-koulutus/
Järjestäjänä : JOSE ry., Joensuun seudun erilaisten oppijoiden järjestö, joka tarjoaa neuvontaa ja koulutusta liittyen oppimisvaikeuksiin
V E N N Y SOPII HYVIN YLEISEEN, TEHOSTETTUUN SEKÄ ERITYISEEN TUKEEN !
Voit toimia näin:
Tutustu ensin VENNYyn näiden sivujen avulla.
Mikäli kiinnostut aiheesta, voit kysyä lapsesi opettajalta tai koulun rehtorilta, tehdäänkö/ onko koulutulokkaille tehty koulussa visuaalisten hahmotusvaikeuksien VENNY-kartoitusta.
Voit itsekin paneutua asiaan syvällisemmin. VENNY 1 antaa perustiedot menetelmästä ja kartoituksesta. Voit ladata sen Tuotteet-sivulta.
Jos olet huomannut lapsellasi haasteita oppimisessa tai haluat muuten selvittää, millainen hänen tilanteensa on, voit tehdä hänen kanssaan VENNY 1-kartoituksen. Muista noudattaa ohjeita!
VENNY 1 :n eli visuaalisten hahmotusvaikeuksien kartoitusosion arvioinnissa on kyse niin sanotusta pedagogisesti validista arvioinnista. Sen tavoitteena on, että arvioinnin tuloksista voitaisiin tehdä suoria opetusta koskevia johtopäätöksiä. Arviointi ei siis sinänsä ole itseisarvo, vaan tärkeintä on, että siitä seuraa suoria toimenpide-ehdotuksia kuntouttamiseen. (Tähän on avuksi kuntoutuskirja VENNY 2 alkuopastuksineen sekä VENNY 1&3 -kuntoutusmateriaali).Mikäli lapsesi saamat VENNY 1 :n tulokset ( kartoitusosio koulutulokkaille tai huom. kyselylomake isommille oppilaille) osoittavat tuen tarvetta, voit pyytää koulua selvittämään tarkemmin tilanteen ja mahdollisesti auttamaan lasta aloittamalla lapsen kuntoutuksen. Koulupsykologi voi myös kartoittaa lapsen kokonaistilanteen ja kuntoutustarpeen.
Mikäli koulu ei lähde tukemaan tätä asiaa, voit paneutua itsekin VENNY-menetelmään ja ryhtyä kuntouttamaan lasta.
Käytännössä VENNY-työskentelyyn riittää alakoulussa noin yksi oppitunti viikossa, isommilla voi olla kaksi tai useampikin oppitunti. Tärkeää on lämmin ja kannustava ilmapiiri sekä pitkäjänteinen systemaattinen työskentely. Älä vaadi liikaa, äläkä liian nopeasti. Oleellista on antaa lapsen/nuoren kehittyä ja kasvaa rauhassa tukien ja rohkaisten häntä.
Takaisin ylös
MIKSI VENNY ? SAUMATON SILMÄ-KÄSI -yhteistyö on aivojen tehokkaalle toiminnalle tärkeää!
KÄDET toimivat aivojen "moottorina"!
SILMIEN VERKKOKALVO on hermostollisesti osa aivoja, mutta toimii itsenäisesti, neurotieteilijä Petri Ala-Laurilan mukaan. "Alle puolen millimetrin paksuiseen kudokseen on pakattu hämmästyttävä laskentateho ja supertietokoneen suorituskyvyn ylittävä dynamiikka". (HS 6.1.2015) Tutkijat puhuvat jopa verkkokalvon "älystä" (Greg Schwartz ja Michael Berry, Princetonin yliopisto, 2007).
MONIPUOLISET SILMÄ-KÄSI -YHTEISTYÖHARJOITUKSET ovat tehokkaita kokonaisvaltaisen kognitiivisen suorituskyvyn parantamiseksi ja visuaalisiin hahmotusvaikeuksiin pohjautuvien oppimisvaikeuksien kuntouttamiseksi.
KYKY RAKENTAA MIELIKUVIA on erityisen tärkeää kaiken loogisen päättelyn ja ajattelun kehittymisen kannalta! Mielikuvien rakentumisen harjoitukset itse varsinaisen perustaidon vahvistamiseksi ovat todella tehokasta aivojumppaa, esim. peilikuvarakennelmia tai sarjoitusharjoituksia VENNY-materiaalilla tehtäessä ensin VIIVA-, sitten PINTA- ja viimein SYVYYSTASOILLA.
Viivatason => pintatason => syvystason harjoituksista
on esim. VENNY 2 –kirjan alussa tarkempi opastus.
VENNY-harjoitustunneista saavutetaan ajan mittaan parhaat tulokset tekemällä osan tunnista harjoituksia konkreettisin materiaalein ja osan teoreettisin kirjaharjoittein (VENNY 2). Lapsi jaksaa keskittyä noin parisenkymmentä minuuttia aktiivisesti tiettyyn tehtävään ja sitten tarkkaavuus jo usein herpaantuu. Tästäkin syystä on hyvä vaihtaa tehtävää toisenlaiseksi niin, että harjoitukset tukevat toisiaan. (Lievempiin visuaalisiin hahmotuksen vaikeuksien kuntouttamiseen riittävät usein VENNY 2 -kirjan harjoitukset.)
Oppitunti viikossa riittää alakoulussa työskentelyajaksi, kunhan työskentely lapsen kanssa on johdonmukaista, rohkaisevaa ja kannustavaa. Riittävän ajan antaminen lapsen kasvaa ja kehittyä sekä aivojen kuntoutua visuaalisen hahmotuksen ongelmiin liittyen on oleellista. Harjoittelun on siis syytä jatkua tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan vuodesta useampaan vuoteen. On myös tärkeää, että lapsi kokee harjoitukset innostaviksi sekä ilmapiirin rauhalliseksi, samalla kuitenkin ohjaavan aikuisen turvalliseksi, määrätietoiseksi ja lapsen kykyihin luottavaksi.
Aivot työstävät asioita, vaikka lapsi ei alakoulussa tekisi tehtäviä enempää kuin oppitunnin viikossa, kunhan työskentely tapahtuu ikään kuin ”levosta käsin” leppoisasti ja rauhallisesti. Harjoittelun on oltava säännöllistä, samoin kuin etenemisen systemaattista. Aika kyllä tuo myönteisiä muutoksia esille, joskus puolen vuoden tai vuoden, ja joskus vasta useamman vuoden jälkeen. Toisinaan kuitenkin saattaa korjaantumista tapahtua hyvinkin nopeasti.
Kuntoutuskirja VENNY 2 on aina opettaja- tai ohjaajakohtainen ja siitä voi monistaa sopivantasoisia tehtäviä lapsille/nuorille tämän omaan tehtäväkansioon (tunnistaminen ja erottelu, viiva-, pinta-, syvyystasot).
Esikouluikäiselle harjoituksista voidaan monistaa runsaasti samojakin tehtäviä (esim. A0, A1 ja B1 sekä C1). Sivuja voidaan kopioida ja siten tehdä niitä useampaankin kertaan vaihdellen sivujen järjestystä ja esim. tehtävissä käytettäviä värejä, kunnes tekeminen viimein onnistuu vaivatta (ylioppiminen). Tällöin voidaan kuviot jo piirtää suoraan tyhjään pisteikköön ja tämän jälkeen siirtyä tehtävissä eteenpäin. Joustavuus tehtävien valinnoissa sekä lapsen kykyihin luottava, lämmin ja innostava ilmapiiri ovat tärkeitä.
Pisteikköharjoituksia (A) on ensin hyvä koulutulokkaiden tai esikoululaisien harjoitella värillisillä ”jäätelötikuilla” kirjan lopussa oleviin monistettaviin, isoihin, tyhjiin pisteikköihin mallikuvien mukaisesti. Tyhjät pisteikkösivut voi suojata laminoiden tai laittaa muovitaskuihin, jolloin ne kestävät hyvin käytössä. Tikkujen kiinnitysapuna voi käyttää vaikkapa sinitarraa. Tietty kuvio, esim. kolmio, tulisi tehdä isoon tyhjään pisteikköön samanvärisillä tikuilla, jotta erilaiset kuviot erottuvat toinen toisistaan. Esim. osin päällekkäiset kolmiot hahmottuvat paremmin, kun yhteisen sivun eriväristen kolmioiden tikut asetetaan myös päällekkäin. Tämän jälkeen lapsi voi piirtää samoin värein kuvion ensin kirjan mallikuvion päälle ja sitten vielä samoin värein tyhjään vieressä olevaan pisteikköön (A).
Sarjoitukset (B) konkreettisin materiaalein onnistuvat hyvin tehden esim. lattialla värikkäillä jäätelötikuilla rytmisesti toistuvia, useamman metrinkin pituisia kuviosarjoja, ensin helpompia ja vähitellen haastavampia. Erilaiset geometriset muodot ovat myös hyviä sarjoitusmateriaaleina (esim. muotosarjat: kolmio - neliö - ympyrä, sitten vaikeuttamalla mahdollisesti myöhemmin sarjaa määrittäen myös kuvioiden värit: punainen kolmio, vihreä neliö jne.). Kuntoutuskirjasta pyritään löytämään mielellään suunnilleen vaikeustasoltaan vastaavanlaiset sarjoitusharjoitukset konkreettisten harjoitusten rinnalle. VENNY 2 -kirjan tyhjien viivastojen avulla voidaan pidentää sarjoitusharjoituksia (B).
Peiliharjoitteissa (C) on tärkeä ensin tuntea oman kehon eri ruumiinosien nimet sekä myös puolisuuden (oikea/vasen). Tämän jälkeen on hyvä tutustua omaan peilikuvaan mielellään suuren kokovartalopeilin avulla. Tarkastellaan myös, miten peilikuva heijastaa oman kehon eri osia (vasen/oikea, lähellä/kaukana oleva). Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä esim. kehyksetöntä pikkupeiliä aluksi apuna käyttäen VENNY 2 -peilitehtäviä (C).
Harjoitukset sekä konkreettisin materiaalitehtävin että teoreettisin VENNY 2-kirjaharjoittein tehdään siis rinnakkain toinen toisiinsa liittyen ja toisiaan näin tukevina, asteittain niitä sitten vähitellen ajan mittaan vaikeuttaen, mikäli aiemmat tehtävät sujuvat jo mukavasti.
Lapsen on saatava onnistumisenelämyksiä, kiitosta ja rohkaisua jaksaakseen työskennellä motivoituneesti. Toisaalta myös tehtävien sopiva haasteellisuus on tärkeää, jotta mielenkiinto pysyisi yllä. Yleisenä periaatteena on, että vasta sitten on syytä edetä tehtävissä, kun aiemmat tehtävät jo sujuvat ongelmitta. Työskenneltäessä kannattaa saman tason erilaisia tehtäväalueita (A, B ja C) vaihdella sopivasti.
MUITA HARJOITUKSILLE OMINAISIA PIIRTEITÄ
Toistuvia, sekä yleensä vähitellen automatisoituviakin toimintoja sekä kuntoutuskirja VENNY 2:ssa että konkretiaharjoituksissa kautta linjan, ovat tunnistaminen, erottelu, vertailu, luokittelu, jäljentäminen, kokoaminen ja rakentaminen.
Myös rotaatioharjoitukset eri alueilla (A, B ja C) toistuvat, samoin kuin tehtävät, joissa osista muodostetaan kokonaisuus tai kokonaisuus erotellaan osiin. Mukaan tulevat vähitellen myös kuvioiden keskinäisen aseman huomiointi tilassa sekä keskinäisten suhteiden ja erilaisten ominaisuuksien sanallinen kuvaus ja vertailu. Yleinen periaate on, että ohjaajan analysoiva puhe ajan mittaan asteittain vähenee ja ohjattavan lapsen/nuoren puheosuus sen sijaan työskentelyn edetessä vähitellen lisääntyy.
Kaikissa harjoituksissa olisi hyvä rohkaista mahdollisuuksien mukaan ohjattavia käyttämään mielikuvitustaan, nimeämään ja ideoimaan, esim. mitä kuvio tai tehtävä tuo kullekin mieleen, minkä nimen sille voisi antaa tai mitä se voisi esittää. Oikeita ja vääriä vastauksia ei tässä ole, vaan lasta/nuorta on ainoastaan rohkaistava eloisaan mielikuvituksen käyttöön. Samalla on luotettava lapsen kehittymiskykyyn sekä muistettava kiittämisen ja kannustamisen tärkeä merkitys kaikelle oppimiselle.
Myös ohjaaja voi kekseliäisyyttään käyttäen ideoida lapsen/nuoren avuksi monenlaisia VENNY-menetelmää tukevia harjoituksia erilaisin konkreettisin materiaalein esim. sarjoitukseen liittyen. VENNY 2-kuntoutuskirjassa on vinkkejä jaksojen välissä erilaisista mahdollisista materiaaleista ja kuntoutusta hyödyntävistä peleistä. Näitä materiaaleja kehitellään jatkuvasti ja niitä on saatavilla esim. ELLI Early Learning Oy:llä ja Tevella Oy:llä.
Lievemmissä visuaalisen hahmotuksen vaikeuksissa tulokselliseen kuntoutukseen saattavat riittää vain VENNY 2 –kirjan teoriaharjoitukset.
