VENNY- MENETELMÄ

=> Kartoittaa ja kuntouttaa oppimisvaikeuksia!
=> Vahvistaa oppimistaitoja ja koko kognitiivista suorituskykyä!
=> Korjaa ja kuntouttaa välillisesti myös sosiaalisia ja emotionaalisia ongelmia! => Ei kielisidonnainen, joten soveltuu kaikille!

KEHITTÄMISTÄ TUKENEET :

O P E T U S M I N I S T E R I Ö (KELPO -hanke / 2008 – 2010) on ollut mukana tukemassa kartoitusosion VENNY 1:n saamista opettajille helppokäyttöiseen muotoon.

H E L S I N G I N JA U U D E N M A A N S A I R A A N H O I T O P I I R I, HUS ; Lasten neuropsykologian erikoispsykologin konsultaatiot yli 10 vuoden ajan, vuoteen 2012.
Keksintösäätiö vuodesta 2012-  / “Uusi suomalainen innovaatio”
Henry Fordin Säätiö 2015
EU- ja USA –suojaus!

VARHAISKASVATUS JA NÄÖNVARAISET ELI VISUAALISET HAHMOTUSONGELMAT:

1.  TEKIJÖITÄ, JOTKA SAATTAVAT VIITATA MYÖHEMPIIN MAHDOLLISIIN VAIKEUKSIIN OPPIMISEN JA/TAI TUNNE-ELÄMÄN ALUEILLA :

Lapsen leikki : Aktiivinen oma luova leikki vähäistä tai puuttuu. Toisten leikkien hiljaa sivusta seuraaminen, ja sittemmin mahdollinen jäljittely usein ominaista.

Yhteisleikit :  Arkuutta ja vetäytymistä (pallopelit ym.), haluttomuutta osallistua varsinkaan raisumpiin ryhmäleikkeihin. Sivusta seuraaminen ”turvallisesti” usein mieluisampaa.

Leikin säännöt ja vuorovaikutustekijät :  Myös lähes vastakohta edelliselle, ovat helposti liian rajuiksi ja hallitsemattomiksi muuttuvat leikit. Jos lapsi ei hallitse keskinäisiä vuorovaikutuksen pelisääntöjä ja jos hän ei pysty myöskään ymmärtämään leikin sääntöjä, voi lasten keskinäisissä vuorovaikutussuhteissa tulla esiin voimakkaitakin ristiriitoja. Muu ryhmä saattaa kokea, että tietty lapsi ei tahdo noudattaa sääntöjä ja voi saada pienestäkin asiasta raivareita ilman mitään ymmärrettävää syytä. Siitä saattaa seurata, etteivät he halua häntä mukaan leikkeihin, mikä taas aiheuttaa lapsen omassa maailmassa helposti ahdistusta…

Kiipeämisleikit :  Rohkeuden ja innokkuuden puute usein ominaista. Arkuus ja varovaisuus erilaisissa kiipeilytelineissä tai esim. tasapainopuomilla voi olla merkillepantavaa. Tässä myös joillakin lapsilla liian raisu ja hallitsematon leikki, jonka seurauksena saattaa olla törmäyksiä ja itsensä tai toisten kolhimista.

Pyöräily ja tasapaino :  Pyörällä ajamisen opettelu saattaa usein tuottaa hankaluuksia. Tasapainon hallinta voi olla vaikeaa yhtä aikaa ympäristön huomioimisen ja pyörän ohjaamisen liittyvien toimintojen kanssa.

Puhekieli :  Sähkösanomatyyppinen niukka ilmaisu ominaista, lyhyet lauseet, sijapäätteissä saattaa olla virheitä ja abstraktien käsitteiden ilmaisussa ongelmia (esim. korvausilmauksia).

Aikakäsitteissä ja ajan tajuamisessa yleensä voi olla vaikeuksia, sekä ymmärtämisessä että käsitteiden oikeassa käytössä.

Piirtäminen ja kynän käyttö :  Paperin tilan käytössä ja silmä-käsi –yhteistyössä usein kömpelyyttä. Kynäote saattaa myös olla poikkeava.

Askartelu :  Saattaa tuottaa todella suuria vaikeuksia ilman aikuisen kannustavaa tukea ja apua. Esim. kuvion jäljentäminen voi olla ongelmallista, varsinkin sen eri osien oikeiden keskinäisten suhteiden huomioiminen. Palapelit myös usein hankalia.

Looginen päättely, syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ja ongelmaratkaisu yleensä saattaa olla vaikeaa.

Sanallisten pidempien ohjeiden ymmärtäminen ja niiden itsenäinen toteuttaminen ilman apua saattaa myös olla hankalaa.

Keskittyminen ja pitkäjänteinen työskentely jonkin asian valmiiksi saattamiseksi ja huolellisesti suorittamiseksi voi olla vaikeaa ilman aikuisen apua.

Taipumus vaipua toistuvasti omiin ajatusmaailmoihin, jolloin vaikeuksia huomata, mitä ympäristössä tapahtuu.

2.  KORJAAMATTOMIEN  VISUAALISTEN HAHMOTUSVAIKEUKSIEN    SEURANNAISONGELMIA KOULUMAAILMASSA :

Peilikuvat (esim. oma nimi, kirjaimet ja numerot)
Kirjainten paikat vaihtuvat
Taululta jäljentäminen vaikeaa
Oikean rivin tai sivun löytämisessä hankaluuksia
Matematiikka, erityisesti sanalliset tehtävät ja geometria tuottavat vaikeuksia               Ongelmaratkaisukyvyssä ja päättelytaidoissa ongelmia
Lukujen sijoittelut oikeille paikoilleen ja erilaiset taulukot vaikeita

Kädentaidot, kömpelyyttä
Oman kehon tuntemus (törmäilyt)
Kello ja aikakäsitteet vaikeita
Liikunta ja joukkuepelit usein
epämieluisia
Tilan hallinta ja sijaintiin liittyvät  käsitteet vaikeita
Vuorovaikutustaidoissa ongelmia
Tunne-elämän ongelmia
Niukka kielellinen ilmaisu
Monimutkaisempien lauserakenteiden ja pidempien ohjeiden ymmärtäminen ja tuottaminen kömpelöä
Tilannearviointi vaikeaa,  jne. jne.

3.  ENNALTAEHKÄISYNÄ NÄÖNVARAISEN HAHMOTUKSEN JA MUIDEN OPPIMISEN POHJATAITOJEN VAHVISTAMINEN :

Luokittelu ryhmiin erilaisten ominaisuuksien mukaan esim. geometriset muodot, käyttötarkoitus (kuvat tai esineet apuna), koon mukaan luokittelu (pituus, paksuus, korkeus jne.), muodon tai materiaalin mukaan luokittelu jne. Samanlaisten etsiminen ryhmästä…

Sarjoitusharjoituksia esim. erilaisilla materiaaleilla kahden sarjasta liikkeelle lähtien (käsin rytmitys taputtaen, myös kehon keskiviivan ylittäen, koko kehon liikesarjoja, värein ja erilaisin materiaalein sarjoitusta, sarjoitusta muodot huomioiden, myöhemmässä vaiheessa rotaatioita mukaan…)

Oman kehon tunnistaminen (vasen/oikea, kantapää, kämmen… oikea olkapää, vasen korva jne., vähitellen myös tunnistaminen silmät suljettuina jotakin kehon osaa kosketettaessa…)

Tasapainoharjoitukset (esim. yhdellä jalalla seisten, pyöräillen, potkulautaillen, seikkailuradalla harjoitellen, tasapainolautaillen jne.)

Silmä-käsi –yhteistyö (piirtäminen, jäljentäminen huomioiden kohteen keskinäiset suhteet, askartelu, käsityöt, palapelit, rakentelut jne.)

Kuunteleminen (esim. keskittyvä, ymmärtävä/ohjeet ja eläytyvä/sadut! ja tarinat!)

Kertova ja keskusteleva ilmaisu (lapsen omat ajatukset, tunteet, mielipiteet, mielikuvitus ja eläytyminen, erilaiset suunnittelut yksin ja yhdessä…)

Musiikki (sarjoitusta rytmittäen, liikkuen, soittaen, laulaen / Huom. luovuus ja eläytyminen…)

Liikkuminen ja leikki (yksin ja ryhmässä, huom. säännöt, seikkailuradat, eläytyminen, luovuus, rytmi, ilmaisu, yhteispelit, sarjoittamista liikkuen…) jne.

Leikki yksin ja ryhmässä (mielikuvitus, luovuus, eläytyminen, tunteet, ns. "mustat ja valkeat leikit"/ Matti Bergström)

Huom.  Sensorinen integraatio tärkeä perusta!

4.  ESIKOULUSSA LISÄKSI KOKONAISVALTAISTA "AVARUUDEN YMMÄRTÄMISTÄ" 

A)  PISTEIKKÖ -harjoituksia + konkreettisia käsiteharjoituksia erilaisin esinein ja merkityksin (Esim. Aseta pallo / mene oikealla olevan ikkunan edessä olevan pöydän vasemmalla puolella olevan tuolin viereen...) Luokitteluharjoituksia sekä harjoituksia aikaan, paikkaan, määrään, sijaintiin jne. liittyviä käsitteitä käyttäen! (+ VENNY 2 -pisteikköharjoitukset sekä helpoimmat rakentelutehtävät VENNY 1&3:sta.)

B)  SARJOITUS -harjoituksia + konkreettisesti sarjoitusta liikkein (huom. myös kehon keskiviivan ylittäen) ja esim ristiin rytmittäen, musisoiden, konkreettisin erilaisin materiaalein jne. (+VENNY 2 -sarjoitusharjoitukset ja esim. helpoimmat sarjoitustehtävät kuutioilla).

C)  PEILIKUVAAN tutustuminen + oma keho, ja erilaiset peilileikit ryhmissä. Peili-idean ymmärtäminen ja sen harjoittelua erilaisin joustavin ja muovautuvin materiaalein. Myös pikkupeiliä voi käyttää aluksi tarvittaessa apuna peilitehtävissä esim. VENNY 2 -peilikuvaharjoituksissa. Samoin helpoimmat VENNY 1&3 -kuutiotehtävien peilikuvaharjoitukset sopivat.

VENNY 2 –kirjan ensimmäiset harjoitukset : tunnistaminen ja erottelu heti alkuun tärkeitä! Tämän jälkeen tarvittaessa myös 4 - pisteen ja 9 - pisteen pisteiköt avuksi (s. 303 ja 304) ensimmäisiin pisteikköharjoituksiin. (Pisteiköt voi myös esim. laminoida ja tehdä jäätelötikuilla kuviot ennen piirtämistä. Samoin voi mallikuvion ensin piirtää värikynin, esim. kaksi päällekkäistä kolmiota eri värein.) Viivan ja kuvioiden päällekkäisyyden ymmärtämiseen liittyvät harjoitukset siis tärkeitä! Värikkäät jäätelötikut sekä värikynät tässä hyväksi avuksi!

Huom!  avuksi  VENNY 2 –kirjan takasivujen s. 303 ja 304 isot pisteikköpohjat!

Takaisin ylös