MIKSI VENNY ?                                                                                                                                          

PERUSAJATUS VENNY-kuntoutuksessa on, että Venny-harjoitusten avulla pyritään luomaan vahva perusta alemman tason taitojen eli visuaalisten hahmotustaitojen; viiva->pinta- >syvyys -tasojen hallinnalle, joihin vastaavasti korkeamman tason taidot; matematiikka, kielen ymmärtäminen, oman toiminnan ohjaus, looginen päättely jne., perustuvat. Edellä mainitut alemman tason taidot ovat välttämätön edellytys opiskelussa ja yleensä oppimisessa tarvittavien korkeamman tason taitojen sujuvaan ja vaivattomaan hallintaan.

Vennyssä ei siis lähdetä liikkeelle pinnallisten oireiden korjaamisesta, vaan pyritään systemaattisesti etenevin ja säännöllisesti toistuvin visuaalisten hahmotustaitojen harjoituksin luomaan vahva perusta ja pohja korkeamman tason taitojen kehittymiselle, minkä seurauksena ja tuloksena nämä alkavatkin vähitellen korjaantua, kuntoutua ja samalla myös lapsen/nuoren kokonaisvaltainen kognitiivinen suoritustaso vahvistua ja samalla myös koulusuoriutuminen parantua.

SAUMATON  SILMÄ-KÄSI  -yhteistyö on aivojen tehokkaalle toiminnalle tärkeää!   

KÄDET toimivat aivojen "moottorina"!

SILMIEN  VERKKOKALVO  on hermostollisesti osa aivoja, mutta toimii itsenäisesti, neurotieteilijä Petri Ala-Laurilan mukaan.  "Alle puolen millimetrin paksuiseen kudokseen on pakattu hämmästyttävä laskentateho ja supertietokoneen suorituskyvyn ylittävä dynamiikka". (HS 6.1.2015) Tutkijat puhuvat jopa          verkkokalvon "älystä" (Greg Schwartz ja Michael Berry, Princetonin yliopisto, 2007).

MONIPUOLISET  SILMÄ-KÄSI -YHTEISTYÖHARJOITUKSET  ovat tehokkaita kokonaisvaltaisen kognitiivisen suorituskyvyn parantamiseksi ja visuaalisiin hahmotusvaikeuksiin pohjautuvien oppimisvaikeuksien kuntouttamiseksi. 

KYKY RAKENTAA MIELIKUVIA on erityisen tärkeää kaiken loogisen päättelyn ja ajattelun kehittymisen kannalta! Mielikuvien rakentumisen harjoitukset itse varsinaisen perustaidon vahvistamiseksi ovat todella tehokasta aivotoimintojen harjoitusta esim. peilikuvarakennelmia tai sarjoitusharjoituksia VENNY-materiaalilla tehtäessä (ensin viiva-, sitten pinta- ja viimein syvyystasolla).

VENNY-harjoitusten punainen lanka on eteneminen systemaattisesti kolmella eri tasolla, tasolta toiselle “liukuen” ja myös PÄÄLLEKKÄISYYDET huomioiden!

V I I V A T A S O => P I N T A TA S O => S Y V Y Y S T A S O
(VENNY 2 –kirjan alussa ja VENNY 1&3 :ssa tarkempi opastus)

VENNY-harjoitustunneista saavutetaan ajan mittaan parhaat tulokset tekemällä osan tunnista harjoituksia konkreettisin materiaalein ja osan teoreettisin kirjaharjoittein (VENNY 2 -kirja). Pienempi tai tarkkaavaisuusongelmainen lapsi/nuori jaksaa usein keskittyä vain noin parisenkymmentä minuuttia aktiivisesti tiettyyn tehtävään ja sitten keskittyminen jo usein herpaantuu. Tästäkin syystä on hyvä vaihtaa tehtäviä, kuitenkin niin, että harjoitukset tukevat toisiaan.

Oppitunti viikossa, varsinkin alakoulussa, riittää työskentelyajaksi, kunhan työskentely lapsen/nuoren kanssa on säännöllisesti toistuvaa, johdonmukaisesti ohjeiden mukaan etenevää, rohkaisevaa ja kannustavaa. Riittävän ajan antaminen lapsen kasvaa ja kehittyä sekä aivojen kuntoutua visuaalisen hahmotuksen ongelmiin liittyen on oleellista. Harjoittelun on siis syytä jatkua tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan vuodesta useampaan vuoteen. On myös tärkeää, että lapsi kokee harjoitukset innostaviksi sekä ilmapiirin rauhalliseksi, samalla kuitenkin ohjaavan aikuisen turvalliseksi, määrätietoiseksi ja lapsen kykyihin luottavaksi.

Aivot työstävät asioita väliaikanakin, vaikka lapsi ei alakoulussa tekisi tehtäviä enempää kuin oppitunnin viikossa, kunhan työskentely tapahtuu ikään kuin ”levosta käsin” leppoisasti ja rauhallisesti. Harjoittelun on oltava kuitenkin säännöllistä, samoin kuin etenemisen systemaattista. Aika kyllä tuo myönteisiä muutoksia esille, joskus puolen vuoden tai vuoden, ja joskus vasta useamman vuoden jälkeen. Toisinaan kuitenkin saattaa suoritustason korjaantumista tapahtua aivan hämmästyttävänkin nopeasti.

VENNY 2 -kuntoutuskirja on aina ohjaaja- tai opettajakohtainen sisältäen sekä opastuksen ohjaajalle että viiva-, pinta- ja syvyystason harjoituksia kuntoutettavalle.

VENNY 1 & 3 -kuutiokuntoutusmateriaali sopii sekä teoria- että konkretiaharjoituksiin eritasoisine tehtävineen. Siitä riittää tehtäviä isommallekin ryhmälle, tai jopa koko luokalle rajattomasti. Vaikeusasteeltaan sopivia tehtäviä löytyy niin varhaiskasvatukseen, eskariin ja ala-asteelle, samoin kuin myös haastavampia harjoituksia yläasteikäisille ja vanhemmillekin - eli kaikille, joilla yleensä on visuaalisen hahmotuksen ongelmia.

Esikouluikäiselle VENNY 2 -kirjan harjoituksista voidaan monistaa runsaasti samojakin tehtäviä (esim. A0, A1 ja B1 sekä C1). Sivuja voidaan kopioida ja siten tehdä niitä useampaankin kertaan vaihdellen sivujen järjestystä ja esim. tehtävissä käytettäviä värejä, kunnes tekeminen viimein onnistuu vaivatta. Tällöin voidaan kuviot jo piirtää suoraan tyhjään pisteikköön ja tämän jälkeen siirtyä tehtävissä eteenpäin. Joustavuus tehtävien valinnoissa sekä lapsen kykyihin luottava, lämmin ja innostava ilmapiiri ovat tärkeitä.

Pisteikköharjoituksia (A) on ensin hyvä koulutulokkaiden tai esikoululaisien harjoitella värillisillä ”jäätelötikuilla” kirjan takana oleviin monistettaviin, isoihin, tyhjiin pisteikköihin (s. 303 ja s. 304) mallikuvien mukaisesti, mikäli harjoitukset tuottavat vaikeuksia. Tyhjät pisteikkösivut voi suojata laminoiden tai laittaa muovitaskuihin, jolloin ne kestävät hyvin käytössä. Tikkujen kiinnitysapuna voi käyttää vaikkapa sinitarraa. Tietty kuvio, esim. kolmio, tulisi tehdä isoon tyhjään pisteikköön samanvärisillä tikuilla, jotta erilaiset, päällekkäiset kuviot erottuvat toinen toisistaan. Esim. osin päällekkäiset kolmiot hahmottuvat paremmin, kun yhteisen sivun eriväristen kolmioiden tikut asetetaan myös päällekkäin. Tämän jälkeen lapsi voi piirtää samoin värein kuvion ensin kirjan mallikuvion päälle ja vielä samoin värein tyhjään vieressä olevaan pisteikköön (A).

Sarjoitukset (B) konkreettisin materiaalein onnistuvat hyvin tehden esim. lattialla värikkäillä jäätelötikuilla rytmisesti toistuvia, useamman metrinkin pituisia kuviosarjoja, ensin helpompia ja vähitellen haastavampia. Erilaiset geometriset muodot ovat myös hyviä sarjoitusmateriaaleina (esim. muotosarjat: kolmio - neliö - ympyrä, sitten vaikeuttamalla mahdollisesti myöhemmin sarjaa määrittäen myös kuvioiden värit: punainen kolmio, vihreä neliö jne.). Kuntoutuskirjasta pyritään löytämään mielellään teoriaharjoituksiksi suunnilleen vaikeustasoltaan vastaavanlaiset sarjoitusharjoitukset konkreettisten harjoitusten rinnalle. VENNY 2 -kirjan tyhjien viivastojen avulla voidaan pidentää sarjoitusharjoituksia (B).

Peiliharjoitteissa (C) on tärkeä ensin tuntea oman kehon eri osien nimet sekä puolisuuden (oikea/vasen). Tämän jälkeen on hyvä tutustua omaan peilikuvaan mielellään suuren kokovartalopeilin avulla. Tarkastellaan myös, miten peilikuva heijastaa oman kehon eri osia (vasen/oikea, lähellä/kaukana oleva). Vasta tämän jälkeen voidaan ymmärtää ja tehdä, esim. kehyksetöntä pikkupeiliä aluksi apuna käyttäen VENNY 2 -peilitehtäviä (C).

Harjoitukset sekä konkreettisin materiaalitehtävin että teoreettisin VENNY 2-kirjaharjoittein tehdään siis rinnakkain toinen toisiinsa liittyen ja toisiaan näin tukevina, asteittain niitä sitten vähitellen ajan mittaan vaikeuttaen, mikäli aiemmat tehtävät sujuvat jo mukavasti.

Lapsen on saatava onnistumisenelämyksiä, kiitosta ja rohkaisua jaksaakseen työskennellä motivoituneesti. Toisaalta myös tehtävien sopiva haasteellisuus on tärkeää, jotta mielenkiinto pysyisi yllä. Yleisenä periaatteena on, että vasta sitten on syytä edetä tehtävissä, kun aiemmat tehtävät jo onnistuvat hyvin ja sujuvat ongelmitta. Työskenneltäessä saman tason erilaisilla tehtäväalueilla; A/pisteiköt, B/sarjoitus ja C/peilikuvat, kannattaa tehtäviä vaihdella sopivasti. Myös omien taitojen kehittymisen havaitseminen motivoi lasta/nuorta, ja tämän huomioimisessa aikuisen kannustus ja tuki onkin tärkeää.

MUITA HARJOITUKSILLE  OMINAISIA  PIIRTEITÄ 

Toistuvia, sekä yleensä vähitellen automatisoituviakin toimintoja sekä kuntoutuskirja VENNY 2:ssa että konkretiaharjoituksissa kautta linjan, ovat tunnistaminen, erottelu, vertailu, luokittelu, jäljentäminen, kokoaminen ja rakentaminen.

Myös rotaatioharjoitukset eri alueilla (A, B ja C) toistuvat, samoin kuin tehtävät, joissa osista muodostetaan kokonaisuus tai kokonaisuus jaetaan osiin. Mukaan tulevat vähitellen myös kuvioiden keskinäisen aseman huomiointi tilassa sekä keskinäisten suhteiden ja erilaisten ominaisuuksien sanallinen kuvaus ja vertailu. Tässä ohjaajan analysoiva puhe vähenee vähitellen, mutta ohjattavan lapsen/nuoren analysoiva puhe sen sijaan työskentelyn edetessä lisääntyy.

Kaikissa harjoituksissa olisi hyvä rohkaista mahdollisuuksien mukaan ohjattavia käyttämään mielikuvitustaan, nimeämään ja ideoimaan, esim. mitä kuvio tai tehtävä tuo kullekin mieleen, minkä nimen sille voisi antaa tai mitä se voisi esittää. Oikeita ja vääriä vastauksia ei tässä ole, vaan lasta/nuorta on ainoastaan rohkaistava eloisaan mielikuvituksen käyttöön. Samalla on luotettava lapsen kehittymiskykyyn sekä muistettava kiittämisen ja kannustamisen tärkeä merkitys kaikelle oppimiselle.

Myös ohjaaja voi kekseliäisyyttään käyttäen ideoida lapsen/nuoren avuksi monenlaisia VENNY-menetelmää tukevia harjoituksia erilaisin konkreettisin materiaalein esim. sarjoitukseen. VENNY 2-kuntoutuskirjassa on vinkkejä jaksojen välissä erilaisista mahdollisista materiaaleista ja kuntoutusta hyödyntävistä peleistä, joita kehitetään jatkuvasti lisää.

Lievemmissä visuaalisen hahmotuksen vaikeuksissa tulokselliseen kuntoutukseen saattavat riittää vain VENNY 2 –kirjan teoriaharjoitukset.

Takaisin alkuun