VENNY-menetelmän avulla voidaan vaivattomasti jo koulunkäynnin aloitusvaiheessa löytää visuaalisista hahmotusvaikeuksista kärsivät lapset ja ennaltaehkäistä kuntoutuksella mahdollisten seurannaisilmiöinä esiintyvien oppimisvaikeuksien syntymistä. VENNY-harjoitusten avulla voidaan myös vahvistaa lapsen/nuoren kokonaisvaltaista kognitiivista suorituskykyä ja korjata vielä myöhemmässäkin ikävaiheessa oppimisvaikeuksia, jotka pohjautuvat visuaalisen hahmotuksen ongelmiin (Esim. alla M.Liisan kuntoutustaulukko).(FK,erityisopettaja, äidinkielen opettaja Maija Koivula)

HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) on tukenut VENNYn kehittämistä lasten neuropsykologian erikoispsykologin konsultaation avulla yli 10 vuoden ajan (vuoteen 2012).

Opetusministeriö on ollut mukana tukemassa kartoitusosion VENNY1:n saattamista opettajille helppokäyttöiseen muotoon, 2008 - 2010 Kelpo-hanke.

HUOM! VENNY - KOULUTUS JÄRJESTETÄÄN KEVÄÄLLÄ JOENSUUSSA :

Paikka ja aika: Joensuun tiedepuisto, ISLO, luentosali 2, kesk. 27.3.2024 klo 12.00 - 17.00

ILMOITTAUTUMINEN: https://www.lukijose.fi/venny-koulutus/

Järjestäjänä JOSE ry., Joensuun seudun erilaisten oppijoiden järjestö, joka tarjoaa neuvontaa ja koulutusta kaikille kiinnostuneille liittyen oppimisvaikeuksiin.

V E N N Y SOPII HYVIN YLEISEEN, TEHOSTETTUUN SEKÄ ERITYISEEN TUKEEN !

Huom. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.

M A A I L M A L L A K I N  ollaan kiinnostuneita VENNY:stä!   Kotisivuilla tuhansia kävijöitä jo yli 50  maasta!

MIKSI  VENNY ?  Alla esimerkki oppilaan VENNY -kuntoutuksesta (luokat 3. - 6.). Edistymisestä on taulukoitu seuranta tutkimuksineen kolmen vuoden ajalta, luokilta 3 - 6. (Seurantaa jatkettiin lukion loppuun.) Kuntoutuksen toteutus: yksi oppitunti viikossa/ pienryhmässä. Taulukkoseurantaa jatkettiin kuntoutumisen havainnollistamiseksi ja pysyvyyden todentamiseksi lukion loppuun. Ps. Taulukko suurenee sitä klikkaamalla!

HUOM! Seurantataulukon M.Liisa opiskelee parhaillaan Jyyväskylän yliopistossa historian aineenopettajaksi! ( 2023)

PERUSAJATUS VENNY -kuntoutuksessa on, että harjoitusten avulla pyritään luomaan vahva perusta alemman tason taitojen eli visuaalisten hahmotustaitojen hallinnalle (viiva>pinta >syvyys -tasot), joihin vastaavasti puolestaan korkeamman tason taidot perustuvat . Näitä korkeamman tason taitoja ovat mm. matematiikka, kielelliset taidot (luetun ja kuullun kielen ymmärtäminen ja oma tuottaminen), oman toiminnan ohjaus (OTO), ongelmaratkaisu ja looginen päättelykyky, sosiaaliset vuorovaikutustaidot jne. jne. Visuaaliset hahmotustaidot ovat välttämätön edellytys oppimisessa ja yleensä opiskelussa vaadittavien korkeamman tason taitojen sujuvaan ja vaivattomaan hallintaan.

Vennyssä ei siis lähdetä liikkeelle pinnallisten oireiden korjaamisesta, vaan pyritään systemaattisesti etenevin ja säännöllisesti toistuvin visuaalisten hahmotustaitojen harjoituksin luomaan vahva perusta ja pohja korkeamman tason taitojen kehittymiselle, minkä seurauksena ja tuloksena nämä alkavat vähitellen korjaantua, kuntoutua ja samalla myös lapsen/nuoren kokonaisvaltainen kognitiivinen suoritustaso vahvistua.

SAUMATON  SILMÄ-KÄSI -yhteistyö on aivojen toiminnalle  tärkeää!                                                             

KÄDET  toimivat aivojen "moottorina"! Konkreettinen käsin tekeminen aktivoi ja vahvistaa aivojen eri alueiden yhteistoimintaa. Suomen kielen käsi-sanan suoria johdoksia ovat käsi > käsitellä ja huom. käsittää!

SILMIEN  VERKKOKALVO  on hermostollisesti osa aivoja, mutta toimii itsenäisesti neurotieteilijä Petri Ala-Laurilan mukaan.  "Alle puolen millimetrin paksuiseen kudokseen on pakattu hämmästyttävä laskentateho ja supertietokoneen suorituskyvyn ylittävä dynamiikka". (HS 6.1.2015) Tutkijat puhuvat jopa verkkokalvon "älystä" (Greg Schwartz ja Michael Berry, Princetonin yliopisto, 2007).

MONIPUOLISET   SILMÄ - KÄSI  -YHTEISTYÖHARJOITUKSET  ovat tehokkaita kokonaisvaltaisen kognitiivisen suorituskyvyn parantamiseksi  ja visuaalisiin hahmotusvaikeuksiin pohjautuvien oppimisvaikeuksien kuntouttamiseksi, esim. pisteiköt, piirtäminen, kokoaminen, rakentaminen, ensin VIIVA- , sitten PINTA- ja viimein SYVYYSTASOLLA. Visuaalisella hahmottamisella tarkoitetaan tässä lapsen/nuoren kykyä saada havainnoimalla tarkkaa tietoa omasta itsestään ja ympäröivästä maailmasta sekä näiden välisestä suhteesta.

KYKY RAKENTAA MIELIKUVIA on myös erityisen tärkeä ominaisuus kaiken loogisen päättelyn ja ajattelun kehittymisen kannalta. Kyky monipuolisten ja rikkaiden mielikuvien luomiseen mahdollistaa ympäröivän maailman luokittamisen monikerroksellisiin ala- ja yläkäsitteisiin. Omien aistimusten ja havaintojen kautta sekä yleensä ympäristön välittämän informaation pohjalta luodut mielikuvat auttavat lasta ymmärtämään maailmaa ja pääsemään siihen ikäänkuin sisälle ja osaksi sitä.

Mielikuvien rakentumisen harjoitukset VENNY:ssä, esim. peilikuvarakennelmat, sarjoitusharjoitukset sekä kuutiorakennelmat piirrostehtävineen, ovat perustaidon vahvistamiseksi tehokasta aivotoimintojen harjoitusta, ensin VIIVA- , sitten PINTA- ja viimein SYVYYSTASOLLA.

YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN LUOKITTAMISESSA ovat visuaalisen hahmottamisen taidot oleellisen tärkeitä. Pieni lapsi tutustuu maailmaan ja kokee sitä eri aistiensa avulla, tunnustellen käsin ja suullaan, haistaen ja maistaen jne. Näin hän ottaa vähitellen haltuunsa ympäröivää maailmaa luokittaen sitä sen erilaisten ominaispiirteiden mukaan saadakseen siihen jonkinlaisen järjestyksen ja hallittavuuden (luo turvan tunnetta) ensin yksinkertaisemmilla tasoilla sitten monikerroksisimmilla. Maailman luokittaminen vahvistuu edelleen lapsen kasvaessa ja symbolifunktion kehittyessä. Tässä ympäröivän maailman luokittamisessa ovat visuaaliset hahmotustaidot erittäin keskeisiä (viiva-> pinta->syvyystasot). Vähitellen iän myötä yhä hienojakoisempi, tarkempi, monitasoisempi sekä myös abstraktimpi luokitus mahdollistuu. Lapsen/nuoren ymmärrys maailmasta rakentuu yhä systemaattisemmaksi laajentuen ja syventyen saaden näin yhä järjestelmällisemmän luonteen. Kokemus maailman järjestelmällisestä luonteesta antaa lapselle/nuorelle myös tunteen, että hän ymmärtää ja hallitsee ympäröivää maailmaa. Tämä vahvistaa samalla sekä lapsen/nuoren turvallisuuden tunnetta että kokonaisvaltaista kognitiivista ja emotionaalista kehitystä.

POIKKEAVA KEHITYS Mikäli lapsen/nuoren kehitys jostakin syystä häiriintyy, ja hän ei näin ollen hahmota omaa kehoaan eikä oman itsensä ja ympäröivän maailman välisiä suhteita, silloin ei myöskään ympäröivän maailman systemaattinen luokittaminen tahdo onnistua. Myöhemmin ilmenevät visuaalisten hahmotusvaikeuksien seurannaisilmiöt saattavat olla joskus hyvinkin laaja-alaisia ja usein myös ajan mittaan syveneviä (Matteus-efekti). Hahmotusongelmiin pohjautuvat vaikeudet voivat ilmetä mm. vaikeutena hahmottaa abstrakteja käsitteitä sekä sanojen välisiä suhteita, eli siis kielellisenä vaikeutena. Samoin esiintyy yleensä myös merkittäviä ongelmia matematiikassa (onhan matematiikka oma suhdejärjestelmänsä arkikielen sisällä), samoin keskittymisessä ja tarkkaavuudessa sekä oman toiminnan ohjauksessa (OTO). Ongelmia on usein myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten lasten/nuorten ja aikuistenkin kanssa, ja myös tunne-elämän kehityksessä.

VENNY - MENETELMÄN AVULLA voidaan siis vaivattomasti löytää jo koulun aloitusvaiheessa (ilmaiseksi ladattava kartoitusosio VENNY 1) visuaalisista hahmotusvaikeuksista kärsivät lapset ja useimmiten jo ennaltaehkäistä kuntoutuksella mahdollisten seurannaisilmiöinä esiintyvien oppimisvaikeuksien syntyminen. Koska aivot tutkimusten mukaan ovat varsinkin kehitysvaiheessaan varsin joustavat ja kykenevät tekemään uusia kytkentöjä, on niiden kuntouttaminenkin mahdollista.

VENNY-menetelmän avulla voidaan korjata myös mahdollisia myöhemminkin ilmenneitä ongelmia ja vahvistaa näin lapsen/nuoren kokonaisvaltaista kognitiivista kapasiteettia sekä emotionaalista hyvinvointia. Viime kädessä voidaan siis myös ennaltaehkäistä mahdollista yhteiskunnasta syrjäytymistä.

Tutkijoiden mukaan vaikeudet saattavat myös joidenkin lasten/nuorten kohdalla johtua kapea-alaisesta visuaalisen hahmotuksen ongelmasta, eivätkä niinkään yleisestä oppimiskyvyn heikkoudesta. Tämä selittäisi myös kokemusteni mukaan joidenkin lasten kohdalla kuntoutumisen ja suoritusten korjaantumisen melko lyhyessäkin ajassa.