HUOM! VENNY - KOULUTUS KEVÄÄLLÄ KAIKILLE KIINNOSTUNEILLE JOENSUUSSA :
Aika ja paikka: kesk. 27. 3. 2024, klo 12.00 - 17.00 Joensuun tiedepuisto, ISLO, luentosali 2, ILMOITTAUTUMINEN: https://www.lukijose.fi/venny-koulutus/
Järjestäjänä : JOSE ry., Joensuun seudun erilaisten oppijoiden järjestö, joka tarjoaa neuvontaa ja koulutusta liittyen oppimisvaikeuksiin
V E N N Y SOPII HYVIN YLEISEEN, TEHOSTETTUUN SEKÄ ERITYISEEN TUKEEN !
Huom. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.
VENNY- MENETELMÄ
=> Kartoittaa ja kuntouttaa oppimisvaikeuksia!
=> Vahvistaa oppimistaitoja ja koko kognitiivista suorituskykyä!
=> Korjaa ja kuntouttaa välillisesti myös sosiaalisia ja emotionaalisia ongelmia! => Ei kielisidonnainen eli soveltuu kaikille!
KEHITTÄMISTÄ TUKENEET:
O P E T U S M I N I S T E R I Ö (KELPO -hanke / 2008 – 2010) on ollut mukana tukemassa kartoitusosion VENNY 1:n saamista opettajille helppokäyttöiseen muotoon.
H E L S I N G I N JA U U D E N M A A N S A I R A A N H O I T O P I I R I, H U S (lasten neuropsykologian erikoispsykologin konsultaatiot, yli kymmenen vuotta, vuoteen 2012 saakka)
Keksintösäätiö vuodesta 2012 - / Uusi suomalainen innovaatio
Henry Fordin Säätiö 2015
VISUAALISET HAHMOTUSVAIKEUDET SEKÄ NIIDEN YHTEYS TUNNE-ELÄMÄN ONGELMIIN JA OPPIMISTAITOJEN KEHITTYMISEEN
1. HIERARKKINEN LUONNE
Visuaalisilla eli näönvaraisilla toiminnoilla on moniulotteinen, hierarkkinen luonne; näköinformaation vastaanoton ja tulkinnan lisäksi toiminnalle on keskeistä sen yhdistäminen muuhun aistitietoon, sisäisiin mielikuviin ja motorisiin suorituksiin.
Samoin sillä on yhteys kognitiivisten tiedonkäsittelytaitojen (ajattelu, päättely, havaitseminen, kielelliset toiminnot ja muisti) lisäksi sosiaaliseen sopeutumiseen, persoonallisuuden rakentumiseen sekä lapsen/nuoren psyykkiseen hyvinvointiin.
Todellisuuden konkreettiset ja mekaaniset säännönmukaisuudet opitaan ensin perusteellisesti ja konkreettisesti itse koetun ja nähdyn kautta.
Tältä pohjalta syntyy symbolifunktio eli käsitys asioiden ja esineiden pysyvyydestä, sekä myös ymmärrys esim. syy- ja seuraussuhteista sekä abstrakteista käsitteistä.
Konkreettisen kokemusmaailman pohjalta syntyy myös kyky käyttää yhä vaativampia luokittelutapoja ryhmittelyineen (ylä- ja alakäsitteet) sekä kyky yhä monimutkaisempien asiayhteyksien ja abstraktien käsitteiden sekä niiden välisten yhteyksien ymmärtämiseen.
Lapsen ajattelu siirtyy asteittain kasvun myötä konkreettisesta maailmasta, eli välittömästi aistittavasta (minä, oma toiminta ja senhetkinen tilanne) vähitellen irti yhä abstraktimpaan ja moniulotteisempaan käsitemaailmaan.
2. KEHITYSVIIVE TAI -HÄIRIÖ VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA
Kehitysviive tai -häiriö voi tehdä lapsen havaintokokemuksista huonommin jäsentyneitä tai jopa vääristyneitä, jolloin ympäröivä maailma ja siinä liikkuminen ja sen säännönmukaisuuksien oppiminen on tavallista vaikeampaa ja työläämpää.
Oma tekeminen, aktiivisuus ja utelias, kiinnostunut maailmaan tutustuminen jää tällöin helposti vähemmälle, ja se saattaa olla myös arkailevampaa ja varovaista.
Toimiva, tarkka, hyvä ja aktiivinen visuaalisen tiedon monipuolinen käsittely luo mahdollisuudet ja edellytykset hieno- ja karkeamotorisille kyvyille, jotka taas ovat perusta esim. tutkivalle leikille, oma-aloitteellisuudelle sekä syy- ja seuraussuhteiden sekä yleensä abstraktin käsitemaailman kehittymiselle ja ymmärtämiselle.
3. VISUAALINEN HAHMOTUS JA VUOROVAIKUTUS
Visuaalisten hahmotusvaikeuksien takia lapsi/nuori ei useinkaan ole oppinut huomaamaan ja tulkitsemaan myöskään sanatonta viestintää (kasvojen ilmeet, katseet, eleet, äänensävyt, sopiva sosiaalinen välimatka jne.) Sanaton viestintä on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kuitenkin keskeistä, ja se muodostaa ikään kuin oman kielensä, jota lapsi ei ole oppinut hallitsemaan.
Ongelmia saattaa tällöin syntyä sosiaalisessa sopeutumisessa vertaisryhmiin, ystävyyssuhteiden muodostamisessa tai esim. aikuisen ohjaukseen alistumisessa.
Myös erilaisia psyykkisiä oireita saattaa esiintyä, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja psykosomaattiset oireet.
Sanattoman viestinnän hallinnan puute voi aiheuttaa lapselle ja nuorelle myös turhautumista siitä syystä, että lapsi/nuori voi alisuoriutua omaan todelliseen peruskapasiteettiinsa nähden, sillä joidenkin lasten/nuorten kohdalla vaikeudet saattavat tutkijoiden mukaan johtua kapea-alaisesta visuaalisen hahmotuksen ongelmasta. Tämä selittäisi myös kokemusteni mukaan joittenkin lasten kuntoutumisen ja suoritusten korjaantumisen melko lyhyessäkin ajassa.
Omaa selkeää minä-kuvaa saattaa olla vaikea muodostaa, ja lapselle/nuorelle tulee helposti ja toistuvasti epävarma olo, varsinkin erilaisissa uusissa sosiaalisissa tilanteissa.
Lapsi/nuori saattaa alkaa pelätä ja vältellä uusia tilanteita ja vetäytyä omaan, ikään kuin turvallisempaan ja hallitumpaan maailmaansa, sosiaalisten pelien ja yhteisleikkien ulkopuolelle.
Mikäli akuutit tilanteet ylittävät lapsen senhetkisen asioiden käsittelykyvyn, voi tällöin seurata myös muiden kannalta selittämättömiä raivareita.
Näin visuaaliset hahmotusvaikeudet voivat siis välillisesti aiheuttaa myös tunne-elämän syviäkin ongelmia, sekä yleensä ongelmia sosiaalisessa sopeutumisessa, kanssakäymisessä ja vuorovaikutustilanteissa.
4. MIKSI VENNY ?
Visuaalisella hahmotustaidolla eli sillä, miten ymmärrämme näkemämme on
=> selkeä yhteys yleiseen kognitiiviseen eli älylliseen kehitykseen!
=> välillisesti sillä on yhteys myös sekä sosiaalisiin että emotionaalisiin ongelmiin!
Visuaaliset hahmotusvaikeudet esiintyvät usein ensimmäisellä ja toisella luokalla vain visuaalisella puolella, mutta kolmannesta luokasta, eli noin yhdeksännestä ikävuodesta eteenpäin, usein myös laajenevina ja syvenevinä oppimisen ongelmina.
Korjaamattomina visuaalisten hahmotusvaikeuksien seurannaisilmiöt saattavat olla merkittäviä niin sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa kuin tunne-elämän terveessä kehittymisessäkin, samoin myös oppimisen eri alueilla (matematiikan vaikeudet, käsitteellisemmän kielen ymmärtämisen ja tuottamisen ongelmat, keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmat, oman toiminnan ohjauksen ongelmat, puutteelliset ongelmaratkaisutaidot jne.).
Maailmalla vakavat seurannaisilmiöt tunnetaan hyvin!
5. VENNYN TAVOITE
VENNY auttaa lasta/nuorta ymmärtämään oikein näkemänsä etenemällä jo vahvasti hallinnassa olevilta näönvaraisen hahmottamisen tasoilta yhä vaativampiin ja korkeampitasoisiin visuaalisen hahmottamisen ulottuvuuksiin monipuolisten harjoitteiden ja systemaattisen, tarvittaessa pitkäjänteisenkin kuntoutuksen avulla. Yleensä tästä on seurauksena, että lapsen/nuoren kokonaisvaltainen kognitiivinen suoritustaso nousee, oppimisvaikeudet korjaantuvat sekä sosioemotionaalinen hyvinvointi vahvistuu.
6. VENNYN PUNAINEN LANKA
VENNY on visuaalisia hahmotusvaikeuksia kartoittava ja kuntouttava, sekä kokonaisvaltaista kognitiivista suoriutumista ja emotionaalista kehitystä vahvistava menetelmä, joka auttaa ymmärtämään oikein näkemämme viiva- => pinta- => ja syvyystasoilla.
7. VENNY- HARJOITUSTEN MYÖTÄ VAHVISTUVAT :
- kielen ymmärtäminen (luetun, kirjoitetun ja kuullun)
- lapsen/nuoren oma ilmaisu
- matematiikan taidot
- sosiaaliset vuorovaikutustaidot
- emotionaalinen hyvinvointi
- keskittyminen ja tarkkaavaisuus
- oman toiminnan ohjauksen taidot (OTO)
- looginen päättely sekä ongelmaratkaisutaidot jne.
=> Ympäröivä maailma tulee lapsen/nuoren ”hallintaan” ja se saa samalla järjestelmällisen luonteen!
=> Koko kognitiivisen kapasiteetin näin vahvistuessa koulusuoriutuminen paranee ja kokonaisvaltainen sosioemotionaalinen hyvinvointi kohenee!
8. YHTEISKUNNALLISET EDUT :
Taloudelliset säästöt tulevat tarpeettomien luokan kertausten tai erityisluokkasiirtojen, samoin kuin erityisen ja tehostetun tuen tarpeen vähenemisen muodossa.
Yhden nuoren syrjäytyminen pysyvästi työmarkkinoilta aiheuttaa Suomen Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset (EDILEX, TrVM1 / 2014, HS 18.4.2018) puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.
Huom! Kouluepäonnistuminen on tekijä, jonka on todettu olevan kaikkein voimakkaimmin yhteydessä heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin (Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisu 1A/2002).
