N ä i n V E N N Y s y n t y i
VENNYn kehittäjä on erityisopettaja, äidinkielenopettaja, FK Maija Koivula. Menetelmä on tulosta yli kahdenkymmenen vuoden taustatutkimuksesta sekä vuosikymmenten intensiivisestä opetustyöstä lasten ja nuorten parissa. Tärkeää on ollut myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten neuropsykologian erikoispsykologin yli kymmenen vuotta jatkunut konsultatiivinen tuki ja kannustus (vuoteen 2012).
Seuraavassa Maija Koivula kertoo itse miten VENNY on saanut alkunsa:
”Alun perin opiskelin äidinkielen opettajaksi, mutta minua olivat kiinnostaneet aina suuresti lasten oppimisvaikeudet. Opiskeluaikanani työskentelin joitakin vuosia sairaalaosastolla opettajana ja myöhemmin innostuinkin sitten hankkimaan myös erityisopettajan pätevyyden. Päätin 90-luvulla siirtyä pysyvästi peruskouluun ja työn ohessa pyrin saamaan käsiini kaiken tietouden, mikä koski lasten oppimiseen liittyviä asioita. Lähdin myös innolla mukaan kolmivuotiseen, työn ohessa suoritettavaan täydennyskoulutukseen. Siellä esiteltiin eri puolilla maailmaa kehiteltyjä teorioita oppimisvaikeuksien korjaamiseksi. Erityisesti Luria – Tsvetkovan aikuisten afasiakuntoutukseen liittyvät teoriat ja suomennettu kirjallisuus herättivät suuren kiinnostukseni.
Seuraavien vuosien aikana luin paljon alan tutkimuksia ja sulkeuduin välillä mökillekin paneutuakseni asioihin syvällisemmin omassa rauhassani. Samalla jatkoin työtäni lasten parissa ja tein arkityössä muun muassa seuraavat jatkon kannalta tärkeät huomiot: Lapset, joille piirtäminen ja tietynlaiset visuaaliseen hahmottamiseen liittyvät tehtävät olivat poikkeuksellisen vaikeita, kärsivät usein myöhemmin oppimisvaikeuksista. Huomasin myös, ettei kukaan ammattilaisista oikein osannut vastata kysymykseen, että mitä tehdä, kun lapsi lukee ja kirjoittaa mekaanisesti sujuvasti, mutta ei kuitenkaan ymmärrä lukemaansa.
Myöhempinä vuosina tärkein tekijä VENNYn syntymisen taustalla oli kuitenkin se, että näin päivittäisessä työssäni merkittäviä tuloksia auttaessani hahmotus- ja oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia vähitellen, vuosien mittaan muotoutuneiden kuntoutusharjoitusteni ja -käytäntöjeni pohjalta. Konsultatiivisena, todella merkittävänä apuna ja tukenani toimi lasten neuropsykologian erikoispsykologi useiden vuosien ajan lapsia autettaessa oppimisvaikeuksien kuntouttamiseksi.
Eräs tapaus edellä mainitulta ajalta oli myös ratkaisevan tärkeä tässä kehittämistyössäni. Oppilaakseni tuli tyttö, joka oli arka, vetäytyväinen ja kärsi oppimisvaikeuksista. Hänen ongelmiensa pohjimmaisena syynä olivat koulupsykologin mukaan kielelliset vaikeudet. Lasten neuropsykologian erikoispsykologi, jolle tyttö lähetettiin tarkempiin tutkimuksiin, kertoi kielellisten vaikeuksien takana ja perimmäisenä syynä olevan visuaaliset hahmotusvaikeudet. Tytön tutkinut neuropsykologi, kysyi minulta, että olisinko valmis kehittelemään Luria – Tsvetkovan aikuisteorian pohjalta lapsille soveltuvia harjoitteita, joilla voitaisiin auttaa tätä kyseistä tyttöä. Olin innoissani, koska olin paneutunut aiheeseen jo pitkään. Lähdin suunnittelemaan visuaalisten hahmotusvaikeuksien korjaamiseksi ja kuntouttamiseksi materiaalia. Ideoin, piirsin, tarkkailin lasten työskentelyä, kehittelin samalla asiaa eteenpäin ja tein tärkeitä havaintoja matkani varrella...
Tyttö siirtyi tavalliselta luokalta erityislasten ryhmään ja alkoi käydä luonani kerran viikossa. Teimme harjoituksia kolmannesta luokasta kuudenteen, oppitunnin verran viikossa.
Kuudennella luokalla tyttö palasi yleisopetukseen. Parantuneiden oppimistulosten lisäksi tyttö oli muuttunut rohkeammaksi, sosiaalisemmaksi ja energisemmäksi. Hänen itsetuntonsa oli kohonnut positiivisen kehityksen myötä, ja se myös näkyi koko hänen olemuksessaan valoisuutena ja ryhdin suoristumisena.
Jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman objektiiviset, tytön tutki helsinkiläisen neuropsykologi. Tutkimuksissa tytön suoritustason todettiin merkittävästi parantuneen. Hän jatkoi edelleen myös yläkouluun siirryttyään koulunkäyntiä yleisopetuksen ryhmässä.
Kun näin hienot tulokset tämän tytön kohdalla, aloin pohtia, keitä muita lapsia voisin auttaa samalla menetelmällä. Siitä alkoi vuosien työ VENNYn edelleen kehittämiseksi erityisopettajana lasten parissa.
Vuosina 2008-2010 olin mukana Opetusministeriön Kelpo-projektissa, minkä ansiosta pääsin kehittämään VENNY 1:n eli visuaalisten hahmotusvaikeuksien kartoitusmenetelmän opettajille käyttökelpoiseen muotoon. Vasta vuosia myöhemmin aloitin pyynnöstä opettajien ja varhaiskasvattajien ym. asiasta kiinnostuneiden tahojen VENNY-koulutukset.
Saatuani VENNY 1:n valmiiksi aloin miettiä, että minun olisi saatava aikaan kuntoutuskirja lapsille muidenkin opettajien/ vanhempien avuksi ennen eläkkeelle jääntiäni. En yksinkertaisesti voinut antaa aiheen unohtua, niin merkittäviä olivat vuosien mittaan saamani tulokset.
Niinpä päätin jäädä virkavapaalle, jonka aikana tein visuaalisten hahmotusvaikeuksien kuntouttamiseen harjoituskirjan, joka samalla toimi ohjaajan käsikirjana eli VENNY 2:n. Siinä VENNY -teoria ja tehtävät ovat kirjallisessa muodossa niin opettajille kuin vanhemmillekin lasten auttamiseksi. Vuosien mittaan olivat mieleeni kiteytyneet vähitellen niin teoreettiset harjoitustehtävät kuin varsinainen kuntoutusrakennekin (viiva>pinta>syvyys), samoin myös joillekin lapsille tarpeelliset konkreettiset materiaaliharjoitukset”
Nyt, vuonna 2019, Suomessa on jo yli 2000 VENNY-koulutettua varhaiskasvattajaa ja opettajaa, koulupsykologia ja erityisopettajaa, sekä lukuisia kouluja, joissa VENNY 1 -kartoitus tehdään koulutulokkaille. Tavoitteenani on, että jonain päivänä kaikki lapset, myös maahanmuuttajat kartoitettaisiin VENNY:n avulla. Näin ehkäistäisiin monen lapsen kohdalla usein seurannaisilmiönä esiintyvien syvempien ja vakavampien oppimisvaikeuksien syntyminen (esim. matematiikan vaikeudet, OTO- ja kielenymmärtämisen vaikeudet, keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmat, sosioemotionaaliset ongelmat jne.). Mahdollisiin vaikeuksiin päästäisiin näin puuttumaan hyvissä ajoin ja lapsi säästyisi monelta inhimilliseltä kärsimykseltä, samalla hänen koulunkäyntinsäkin saisi aivan uudet suuntaviivat. (Ks. M.Liisa-taulukko kohdassa Ammattilaisille.)
