YTM, psykologi Anneli Alatalon pilottitutkimuksesta 2021-2024 ja sen tuloksista (Tohtoritutkimus Venny-menetelmästä pilotin jälkeen syksystä 2024)

KOULUN KEHITTÄMINEN JA LASTEN OPPIMISVAIKEUDET

Keski-Uudenmaan kristillisellä koululla Järvenpäässä on pilotoitu vuodesta 2021 lähtien Venny-menetelmää. Venny on visuaalista eli näönvaraista hahmottamista kartoittava ja kuntouttava menetelmä. Tutkimuksessa lapsia seurataan kolmen ensimmäisen kouluvuoden ajan. Tavoitteena oli poimia koulunsa aloittavista tutkimukseen ne, joilla oli vaikea-asteinen visuaalisen hahmottamisen ongelma. Noin 3-5% :lla koulunsa aloittavista lapsista on tämä ongelma vaikea-asteisena. Lapsi ei tällöin ymmärrä näkemäänsä. Venny-kartoituksella nämä lapset voidaan löytää jo koulunkäynnin aloitusvaiheessa. Kartoituksessa lapset jäljentävät mm. erilaisia pisteikkökuvioita tyhjään pisteikköön. Alhaisen kokonaispistemäärän saaneet lapset ohjattiin erityisopettajan vetämään Venny-ryhmään saamaan viiva-, pinta- ja syvyystason harjoitteita pienryhmässä, sekä konkreettisina että myös vastaavina teoreettisina tehtävinä yhden oppitunnin ajan viikossa.                                                                                       

PILOTIN TULOKSET TOISEN KOULUVUODEN KEVÄÄLLÄ

Kaikilla tutkimusryhmän lapsilla prosessointinopeus oli parantunut keskitasolle tai sen yli. Oppilas siis näkee ja ymmärtää nopeammin näkemänsä. Venny-harjoitteita saaneet lapset kykenivät kopioimaan kuvioita eli ymmärsivät näkemänsä, lisäksi kaikilla oli myös prosessointinopeus kasvanut.

Prosessointinopeus mittaa kykyä silmäillä, jaotella tai erotella yksinkertaista visuaalista informaatiota nopeasti ja tarkasti. Heikko tulos voi johtua (Sattler ja Dumont, 2004) seuraavanlaisista tekijöistä: prosessointi- tai havaintonopeus, tarkkaavuus ja keskittyminen, lyhytkestoinen visuaalinen muisti, sinnikkyys ja jaksaminen, kognitiivinen joustavuus, visuaalinen prosessointi, motivaatio, kyky työskennellä aikarajan paineissa, tai havainnon erottelu.

Jos prosessointinopeus on keskimääräistä hitaampaa, uuden asian oppimiseen menee enemmän aikaa, tai opittujen asioiden määrä jää vähäisemmäksi. Kun oppiminen vaatii enemmän aikaa, se puolestaan johtaa usein lapsen väsymiseen ja tällöin myös virheiden määrä kasvaa, lapsi turhautuu ja alkaa vältellä oppimista, eli käyttää siihen lopultakin yhä vähemmän aikaa ja ehtii oppia yhä vähemmän. Prosessointinopeus vaikuttaa kausaalisesti muihin älykkyyden tekijöihin. Prosessointinopeuden kasvaessa lapsen oppiminen nopeutuu ja kehitys etenee sekä näkyy monilla eri alueilla positiivisesti.

Prosessointinopeuden on osoitettu liittyvän usein ADHD:hen, oppimisvaikeuksiin ja traumaattisiin aivovaurioihin. Prosessointinopeus on heikompi seuraavissa ryhmissä: lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus, ADHD johon liittyy oppimisen vaikeus, ADHD, reseptiivis-ekspressiivinen kielihäiriö, autismi, Aspergerin oireyhtymä ja motorinen vaikeus.

Venny-menetelmän etuna on se, että visuaalisen hahmottamisen vaikeus voidaan löytää koulun aloitusvaiheessa ja välittömästi puuttua siihen korjaavin toimenpitein, jolloin lapsen oppiminen helpottuu eikä suurempia psyykkisiä haittavaikutuksia ehdi syntyä.

Jos lapsia ei kuntouteta, ongelma ei korjaannu vaikea-asteisena itsestään. Tällöin joudutaan turvautumaan psykologin tutkimuksiin ja hakemaan lähetettä eteenpäin. Tutkimuksiin ja kuntoutukseen pääsyyn saattaa mennä vuosia, ja kutakin lasta saatetaan näin kuntouttaa eri menetelmin ja yksilöittäin. Nämä lapset tarvitsevat lisäksi alusta alkaen yleensä vahvaa yleistä ja erityistä tukea ja ohjausta, sekä pienryhmissä opiskelua. Koulun resursseja säästäisi paljon se, että näitä lapsia voitaisiin näin tavoittaa heti koulun aloitusvaiheessa ja kuntouttaa ryhmämuotoisesti.

Venny-enetelmä on ollut käytössä jo vuosia ja saavutetut tulokset ovat olleet vankkaa näyttöä siitä, että neurologian alimmalla tasolla ilmenevää visuaalista hahmotusvaikeutta voidaan kartoittaa ja kuntouttaa jo koulun aloitusvaiheessa. Ihannetila olisi lisäksi, että samantyyppisiä harjoitteita alettaisiin käyttää leikinomaisesti mahdollisuuksien mukaan jo päiväkotivaiheessa.

Lasten inhimillistä kärsimystä, sekä erityisopettajien, psykologien että muiden kuntouttavien tahojen resursseja säästävä menetelmä on käytössä jo eri puolilla Suomea peruskouluissa ja myös  jonkin verran varhaiskasvatuksessa.

(Pilotti jatkuu vielä kolmantena vuonna ja varsinainen väitöskirjatutkimus alkaa syksyllä 2024.)