Väitöstutkimuksen tuloksia 2021-26

Väitöstutkimuksen (YTM, psykologi, MBB-terapeutti Anneli Alatalo) 2021-2026 tulokset vahvistavat VENNY-menetelmän vaikuttavuuden! VENNY kuntouttaa visuaalisen hahmotuksen taitoja, ja sen seurannaisvaikutuksena oppilaan prosessointinopeus paranee! Tämä puolestaan vahvistaa lapsen kognitiivista suorituskykyprofiilia; eli niin matemaattista ymmärtämistä kuin kielellisiäkin taitoja. Samoin VENNY vahvistaa myös lapsen keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Näin ollen menetelmä (oppitunti/vk) parantaa lapsen/nuoren kokonaisvaltaista koulusuoriutumista ja hyvinvointia!

Keski-Uudenmaan kristillisellä koululla Järvenpäässä pilotoitiin vuodesta 2021- 2024 Venny-menetelmää, tutkimukset menetelmän vaikuttavuudesta jatkuivat edelleen 2024 -2026 Kangasalalla Huutijärven koululla.

Tutkimuksessa lapsia seurattiin kahden - kolmen ensimmäisen kouluvuoden ajan. Koulunsa aloittavista valittiin tutkimukseen ne lapset, joilla oli vaikea-asteinen visuaalisen hahmottamisen ongelma ( lapsi ei tällöin ymmärrä näkemäänsä). Venny 1 -kartoituksella nämä lapset voitiin löytää tutkimukseen jo heti koulunkäynnin aloitusvaiheessa. Kartoituksessa lapset jäljensivät mm. pisteikkökuvioita tyhjään pisteikköön. Alhaisen kokonaispistemäärän saaneet lapset ohjattiin erityisopettajan vetämään Venny-ryhmään saamaan viiva-, pinta- ja syvyystason harjoitteita pienryhmässä, sekä konkreettisina tehtävinä että myös vastaavina teoreettisina tehtävinä yhden oppitunnin ajan viikossa.

Tutkijavastaava, psykologi lisäksi tutki kuntoutettavien lasten kognitiivisen profiilin WISC:llä syyskuussa, ensimmäisen luokan alussa, sekä toistamiseen toisen luokan keväällä, tavoitteenaan selvittää, oliko kuntoutus eli yksi oppitunti viikossa, vaikuttanut profiiliin ja miltä osin. Opettajat täyttivät myös lomakkeet, joissa kuvailtiin oppilaan opiskelua, käyttäytymistä ja korostuneempia persoonallisuuden piirteitä (SDQ).  Tavoitteena oli arvioida menetelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta.

TUTKIMUKSEN TULOKSISTA:

1 ) Oppilaiden visuaalisen hahmottamisen vaikeus korjaantui säännöllisillä yhden oppitunnin/vk kestävillä Venny-harjoitteilla!

2 ) Kognitiivisen eli älyllisen suorituskykyprofiilin osalta kaikilla lapsilla parani prosessointinopeus eli kyky oppia nopeammin!

Prosessointinopeus oli kaikilla tutkittavilla kasvanut keskitasoa heikommasta keskitasolle ja jopa keskitason ylitse toisen luokan kevääseen mennessä! Oppilas siis ymmärsi nyt nopeammin näkemänsä, ja hänen kognitiivinen suoriutumisensa oli vahvistunut!

Huom! Prosessointinopeuden on havaittu liittyvän sekä lukemisen, matematiikan että keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmiin! Jos prosessointinopeus on keskimääräistä hitaampaa, uusien asioiden oppimiseen menee enemmän aikaa ja/tai tai opittujen asioiden määrä jää vähäisemmäksi. Prosessointinopeus mittaa kykyä silmäillä, jaotella tai erotella yksinkertaista visuaalista informaatiota nopeasti ja tarkasti. Kun oppiminen vaatii enemmän aikaa, se puolestaan johtaa usein lapsen väsymiseen ja tällöin myös virheiden määrä kasvaa, lapsi turhautuu ja alkaa vältellä oppimista, eli käyttää siihen lopultakin yhä vähemmän aikaa ja ehtii oppia yhä vähemmän.

HUOM! Prosessointinopeus vaikuttaa kausaalisesti eli syy-seuraussuhteena myös muihin älykkyyden tekijöihin!

Prosessointinopeuden kasvaessa lapsen oppiminen nopeutuu, ja sen positiiviset vaikutukset näkyvät selkeästi lapsen oppimisen ja suoriutumisen eri alueilla!

KOULUOPETUS JA SEN KEHITTÄMISEN TARVE ! Menetelmän merkittävänä etuna on se, että Vennyn avulla visuaalisen hahmottamisen vaikeus voidaan todeta heti koulun aloitusvaiheessa ja välittömästi puuttua siihen korjaavin toimenpitein, jolloin lapsen oppiminen helpottuu eikä suurempia psyykkisiä haittavaikutuksia ehdi syntyä.

HUOM! Jos lasta ei kuntouteta, ongelma ei korjaannu itsestään, vaan usein laajenee ja syvenee eri oppimisen, keskittymisen ja tarkkaavuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen jne. alueille (Matteus-efekti)! Tällöin joudutaan turvautumaan koulupsykologin tutkimuksiin ja hakemaan lähetettä eteenpäin. Tutkimuksiin ja kuntoutukseen pääsyyn saattaa mennä vuosia. Kuitenkin nämä lapset voitaisiin löytää jo aikaisessa vaiheessa, jos koulutulokkaat kartoitettaisiin heti koulun alkuvaiheessa, ja jo ensimmäisestä syksystä aloitettaisiin myös oppilaiden ryhmämuotoinen kuntoutus.

Yleensä vuoden-kahden pienryhmässä tapahtuva kuntoutus onkin monille riittävä korjaamaan ongelmat. (Joillakin lapsilla saattaa olla tarve jatkaa harjoituksia vielä kolmannen vuoden ajan jo saavutettujen taitojen vahvistamiseksi.) Venny-menetelmä on ollut käytössä jo vuosia ja saavutetut tulokset ovat olleet vankkaa näyttöä siitä, että neurologian alimmalla tasolla ilmenevää visuaalista hahmotusvaikeutta voidaan kartoittaa ja kuntouttaa jo koulun aloitusvaiheessa. Ihannetila olisi lisäksi, että Vennyyn liittyviä harjoitteita alettaisiin käyttää leikinomaisesti jo varhaiskasvatuksen puolella.

ISOMPIEN LASTEN (MYÖS AIKUISTEN) KUNTOUTUKSESTA :

Tutkijapsykologi Anneli Alatalo kertoo: “Työssäni koulupsykologina tapaan jatkuvasti eri luokka-asteilla 1. - 9. oppilaita, joilla on visuaalisen hahmottamisen ongelma vaikea-asteisena. Oppiminen on niin hidasta ja vaikeaa, että lapsi alkaa oireilla psyykkisesti, ja sitten jossain vaiheessa ohjautuu psykologin asiakkaaksi. Näiden lasten kohdalla on muodostunut hypoteesi, että vaikeus ei korjaannu itsestään. Käytännössä Venny-harjoitteilla on kuitenkin voitu auttaa myös näitä lapsia. Visuaalisen hahmotusvaikeuden kuntoutus vaikuttaa psykologin, erityisopettajan ja luokanopettajan työtä helpottaen, mutta ennen kaikkea se auttaa lapsen positiivisen minäkäsityksen ja itsetunnon kehittymiseen. Lisäksi jatkolähetettä ei tarvitse tehdä, jos kyse on visuaalisen hahmottamisen vaikeudesta viiva-, pinta-, syvyystasolla, koska kuntoutus onnistuu Venny-harjoitteilla omalla koululla.

On hienoa, että lasten koulunkäyntiä ja opiskelutaitoja sekä koko kognitiivista kapasiteettia vahvistava, sekä erityisopettajien, psykologien että muiden kuntouttavien tahojen resursseja säästävä menetelmä on jo käytössä eri puolilla Suomea monissa peruskouluissa ja osin myös varhaiskasvatuksessa.”